Sederholm

pienoiskuva|Kauppaneuvos Johan Sederholm vuonna 1780. pienoiskuva|Cederholmin aatelissuvun vaakuna kirjassa ''Finlands ridderskaps och adels vapenbok'' (1888). thumb|Sederholmien hautakappeli Mäntsälän hautausmaalla. Kappeli oli käytössä 1842–1878 ja sinne on haudattu kymmenen suvun jäsentä. Ensimmäinen kappeliin haudattu oli Carl Albrecht Sederholm (1765–1842).

Sederholm on suomalainen suku, joka tunnetaan vaikutuksestaan Helsingin kauppa- ja teollisuushistoriaan. Sen eräs haara on aateloitu vuonna 1886 nimellä Cederholm.

Suvun varhaisin tunnettu jäsen oli Tukholman Tre Kronor -linnassa 1600-luvun lopulla halonkantajana työskennellyt Johan Mårteninpoika (k. 1726). Nimeä Sederholm käytti ensi kerran hänen poikansa Erik Sederholm (1679–1751). Jäätyään Suuressa Pohjan sodassa venäläisten vangiksi hän toimi useita vuosia tilanhoitajana Liivinmaalla, kunnes asettui Helsinkiin tullimieheksi. Kaikki myöhemmät tunnetut suvun jäsenet ovat hänen kuuluisan poikansa, kauppaneuvos Johan Sederholmin jälkeläisiä. Näistä osa on asettunut myös Ruotsiin, ja suku on omistanut siellä Ålbergan kartanon Södermanlandin läänissä vuodesta 1806.

Prokuraattori Theodor Sederholm aateloitiin vuonna 1886 nimellä ''Cederholm'' ja esiteltiin seuraavana vuonna Suomen ritarihuoneella aatelissukuna numero 266. Aatelinen sukuhaara sammui mieslinjalta hänen poikansa kuollessa vuonna 1931 ja lopullisesti 1953. Suvulla ei ole ollut yhteyttä ruotsalaiseen Cederholm-aatelissukuun. Wikipedian tuottama